Nuorten työllistyminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy ovat teemoja, jotka usein nousevat esille, kun tapaan ihmisiä maakunnassa. Monella on suuri huoli siitä, millaisia mahdollisuuksia on tarjolla pohjoiskarjalaisille nuorille. Tänään olemme pitkästä aikaa saaneet hyviä uutisia nuorisotyöttömyyden osalta Pohjois-Karjalassa. Nuorisotyöttömyys on maakunnassamme laskenut 30 prosenttia vuoden takaisista luvuista. Suunta on oikea, mutta vielä riittää tehtävää.

Nuorisotyöttömyys on jo kauan ollut huolestuttavan korkeissa lukemissa. Samalla tilanne jälleen näin keväällä pahenee, kun opiskelijat ja koulunsa päättävät tulevat mukaan tilastoihin. Totuus on se, että nuoret elävät niitä tärkeitä elämän vuosia, jolloin luodaan suunta koko elämälle ja niille toimintatavoille, jotka johtavat heitä läpi elämän. Totta on myös se, että työ ei ole pelkästään keino ansaita rahaa, vaan työn kautta saadaan onnistumisen elämyksiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä opitaan elämässä tärkeitä yhdessä toimimisen taitoja. Näitä asioita meidän on nuorille pysyttävä tarjoamaan myös tulevaisuudessa.

Opiskeluaikoja ja työllisyyttä on katsottava eri näkökulmista. Tarvitsemme nuoret nykyistä nopeammin mukaan työelämään, ja opiskeluaikoja lyhentämällä tämän pitäisikin onnistua. Samalla nuoret pääsisivät nopeammin omaan elämäänsä kiinni. Toisaalta nopeampi opiskelutahti lisää tiettyjä ongelmia. Jos nuoret valmistuvat kouluista nopeammin, he eivät ehdi olla opintojen aikana työelämässä kesätöitä pidempiä jaksoja. Samalla työnantajat kuitenkin edellyttävät nuoriltakin työnhakijoilta pitkää työkokemusta. Tämä yhtälö on mahdoton, ja itse asiassa kaikkien kannalta toimimaton ratkaisu. Yrityksiä pitäisikin kannustaa siihen, että niissä palkattaisiin nuoria työnhakijoita myös ilman työkokemusta. Yrityksiä voisi myös tukea esimerkiksi niin, että työnantajat saisivat helpotuksia sote-maksuihin palkatessaan nuoren työntekijän. Näin työkokemusta kertyisi ja nuoret pääsisivät mukaan työelämään ja vielä toivottavasti valitsemalleen alalle. Toinen opiskeluaikojen lyhentämiseen liittyvä ongelma on nuorten jaksaminen. Jos opiskeluaikoja lyhennetään, on huolehdittava siitä, että opiskelu on mielekästä eikä muodostu kenellekään liian suureksi taakaksi. Ei ole mitään järkeä kouluttaa nuoria niin, että jo koulutuksen jälkeen he jo ovat palamassa loppuun. Opintoaikojen mielekäs lyhentäminen saataisiin aikaan esimerkiksi paremmalla opiskelujen suunnittelulla ja opintojen ohjauksella.  

Onneksi nuorisotyöttömyydestä ja nuorten syrjäytymisestä on alettu puhua julkisesti enenevässä määrin. Tämä monesti kipeä ja vaikea aihe on tullut päivänvaloon, ja se on tiedostettu paitsi valtiovallan toimesta myös erilaisten järjestöjen ja koulujen puolesta. Esimerkiksi 4H-järjestö on kehittänyt erilaisia nuorten työllistymiseen liittyviä ohjelmia. 4H-yrittäjyys on nuorille tarkoitettu ohjelma, jonka avulla nuoret voivat kokeilla yrittäjyyttä ja tutustua yrittämisen arkeen ilman taloudellista riskiä. Myös kouluissa panostetaan nykyisin entistä enemmän siihen, että peruskoulun päättävät nuoret pääsevät koulutuksen piiriin myös peruskoulutuksen jälkeen. 

Koulutusta suunnitellessa olisi mielestäni pystyttävä miettimään opintojen järkevyyttä. Tarvitaanko Suomessa tulevaisuudessa nykyistä enemmän maistereita vai ammatillisen koulutuksen käyneitä mestareita? Myös muut kuin perinteiset opiskelumallit, kuten oppisopimuskoulutus, pitäisi hyödyntää tulevaisuudessa nykyistä paremmin. Kannustan yrityksiä palkkaamaan myös nuoria työnhakijoita. Kyllä työtä tekemällä oppii parhaiten ja nuoriin kannattaa satsata – heissä on tulevaisuus!

Eero Reijonen, kansanedustaja (kesk.)