Vetoomus ministerille ja alueellistamisen koordinaatioryhmälle:

Puolustusvoimien palvelukeskus Joensuuhun

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan pääesikunta esittää puolustusvoimien palvelukeskuksen paikkakunnaksi Tuusulaa. Esitys ei sinällään ollut yllätys, mutta perustelut päätökselle olivat suorastaan kehnot. Pääesikunnan perusteluissa heijastuu vahva keskittämisinto, joka oli keskiössä myös varuskuntaverkkoratkaisuissa.

Perusteluissa todetaan muun muassa epävarmuustekijät ja palvelujen heikkeneminen mikäli keskus sijoitetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Palvelukeskuksen henkilöstöstä kannetaan huolta – alueen ihmisistä ei.

Työllisyysvaikutukset on käännetty päälaelleen. Alueen vetovoimaa ei haluta valtionhallinnon toimenpitein vahvistaa, vaan päinvastoin. Joensuun työttömyysprosentti on kolminkertainen Tuusulan työttömyysprosenttiin verrattuna.

Mielestämme ratkaisu palvelukeskuspaikkakunnasta tulee tehdä ottaen huomioon alueen työllisyystilanne, tehdyt varuskuntaverkkoratkaisut ja tarjotut tilaratkaisut. Nyt jos koskaan on oikeudenmukaisen aluepolitiikan aika.

Eero Reijonen, kesk.
Seppo Kääriäinen, kesk.
Pentti Oinonen, PS

Elvytystoimet ja vakausrahoituspäätökset eivät ole näyttäneet tehoavan, vaikka tilanne onkin näyttänyt alkuvuoden osalta rauhallisemmalta. Tästä huolimatta Italian ja Espanjan valtionlainojen korot nouseva uhkaavasti. Valtioiden velkataakka kasvaa tukipaketeista ja kriisirahastoista huolimatta. Päättäjien on vaikea perustella tehtyjä päätöksiä – nykyiset toimet eivät ole olleet toimivia. Kuluttajien usko talouteen ja päättäjien kykyyn tehdä toimivia ratkaisuja horjuu, on siis tehtävä uusia päätöksiä ja muutettava talouspolitiikan suuntaa.

Tukipaketit ja kriisirahastot on havaittu toimimattomiksi tämän kriisin edessä. Nyt olisikin tehtävä täyskäännös talousajattelussa ja keskityttävä leikkauslistojen sijasta talouskasvun edellytysten parantamiseen. Kansalaisten ostovoiman parantaminen ja yritysten investointien lisääminen ovat ainoa ulospääsy tästä ahdingosta. jos kaikki euroalueen maat säästävät yhtä aikaa, tämä talousahdinko ei lopu koskaan. Valtioiden on maksettava velkojaan pois, mutta jos talous ei kasva, velkataakka vain lisääntyy.

Valitettavasti myös Suomessa Kataisen sinipunahallitus on lähtenyt leikkausten tielle. Hallitus jättää esimerkiksi lapsilisien ostovoimakorjauksen tekemättä tulevina vuosina, vaikka juuri lapsiperheillä kulutus on suurinta. Myöskään yrittäjyyden tukeminen ei ole saanut tältä hallitukselta kannatusta. Monessa pienyrityksessä esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on kynnyskysymys, sillä palkkaaminen on kohtuuttoman kallista. Valtion toimilla palkkaamisesta pitäisi tehdä kannattavaa ja houkuttelevaa. Nyt pitäisi voimavarat siirtää leikkauslistojen sijaan yrittäjyyteen kannustamiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen.

Myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunta otti tuoreessa lausunnossaan kantaa kasvun kannustimien puolesta. Näitä suuren mittaluokan toimia ei silti hallituksen kehysriihipäätöksissä näkynyt. Nyt olisi sopiva hetki panostaa esimerkiksi bioenergiaan, joka meillä Pohjois-Karjalassa voisi tulevaisuudessa olla todella merkittävä työllistävä tekijä.

Tietenkin talouskuriakin tarvitaan, siis menoja on sopeutettava ja verojakin kiristettävä. Talouden rakenteita eteläisessä Euroopassa on uudistettava radikaalisti. Talouskuri on tarpeen, mutta säästämisen pitää olla keino, ei tavoite. On myös meidän etumme, jos Etelä-Euroopan maiden taloudet lähtevät taas kasvuun. Kasvua tarvitaan – meillä ja muualla – ja sen eteen on tehtävä töitä.

Eero Reijonen, kansanedustaja (kesk.)

Ulkomailta on jälleen palattu takaisin arkeen ja eduskunnan rutiineihin. Kevät on täällä Etelä-Suomessa jo pitkällä, meillä kotona vielä odotellaan hiirenkorvia koivuihin. Haluan toivottaa kaikille hyvää äitienpäiväviikonloppua!

Eero

Kevät on todellakin koittanut, kun on jo aika juhlia vappua. Olen tänä vuonna puhumassa Lieksan vapputilaisuudessa, tervetuloa kuuntelemaan!

Hyvää viikonloppua ja vappua kaikille!
Eero

Tervetuloa!

Hyvää viikonloppua!
Eero

- Olisi tarvittu ison mittaluokan toimia, koska Suomen vaihtotase matelee ennätyksellisen alhaalla. Nyt iso pyörä ei lähde liikkeelle. Avainsana on myös metalliteollisuutta työllistävä biotalous, johon myös pienet ja keskisuuret vientiin tähtäävät yritykset on saatava mukaan, sanoo yrittäjyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Reijonen.

Hän ihmettelee, että hallitus laiminlyö uusiutuvan energian edistämisen.

-  Tämä uhkaa johtaa ulkomailta tuotavan saastuttavan kivihiilen kasvavaan tuontiin kotimaisen, puhtaan, uusiutuvan bioenergian käytön sijaan.

Samasta linjasta kertoo Reijosen mukaan se, että keinot saada koko Suomen voimavarat käyttöön puuttuvat. Kansainvälisen kaupan edellytysten turvaamisen sijaan nostetaan energiaverotusta ja siten kuljetuskustannuksia.

- Hallituksella ei tunnu olevan tajua siitä, että tuhannet kannattavat yrittäjät ja yritykset etsivät toiminnalleen jatkajaa. Sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi olisi tarvittu lisätoimia, mutta hallitus on vain veropäätöksillä vaikeuttamassa tilannetta, Reijonen huomauttaa.

Uskomattomin on hänen mielestään hallituksen päätös nostaa energiaverojen ja polttoaineen hintaa.

- Samalla hallitus tekee kuitenkin merkittävän leikkauksen siitä syntyneitä kustannuksia korvaavaan kilometrikorvausjärjestelmään, Reijonen sanoo.

Lisätietoja
Keskustan eduskuntaryhmän yrittäjyysryhmän puheenjohtaja Eero Reijonen, puh. 050 511 3099.

- Asenne jatkuu. Ensin karsitaan puolustusvoimia ja nyt heikkenevät elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet, Reijonen arvioi hallituksen torstaina tekemän talouskehyksen perusteella.

Reijonen viittaa maakunnassa vuosia esillä olleeseen valtatie 23:n perusparannukseen, jota ei löydy hallituksen listoilta.

- Suunnitelmat kohteen toteuttamiseksi ovat valmiina. Kuitenkaan äkillisen rakennemuutoksen rahat eivät nyt näytä riittävän tämän hankkeen käynnistämiseen, Reijonen hämmästelee.

Hän toteaakin pettyneenä, että useita riihiä on pidetty mutta Pohjois-Karjalan maakunnalle ei heru yhtään mitään.

Lisätietoja: Eero Reijonen, 050 511 3099

Lisäksi kehysriihessä päätettiin leikata kuntien valtionosuuksia noin 600 miljoonalla eurolla. Noin mittava leikkaus toistaa hallituksen keskittämispolitiikkaa viemällä pieniltä kunnilta mahdollisuuden järjestää toimivat lähipalvelut itse. Suurkuntiin ajetaan vaikka pakolla, se on hallituksen linja. Kehysriihen valtionosuuden leikkaukset heijastuvat suoraan kuntien palveluihin, ja mietityttää, kuinka tämä vaikuttaa esimerkiksi opetuksen järjestämiseen. Hallituksen viesti on selkeä keskittämisen linja ja kyyti on kylmää.

Eero